On totta, että Tshernobylin ydinonnetomuden seurauksena Suomikin sai osansa ydinlaskeumasta. Pahimmat laskeumat sijoittuivat keskiseen-Suomeen, Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen. Tämän seurauksena osassa suomea järvikaloista mitataan vielä tänäkin päivänä onnettomuudesta johtuvia säteilyarvoja, jotka ylittävät raja-arvon.
EU:n määräämä raja myytävälle kalalle on 600 becquerelliä kilolle. Mittauksissa on suuria järvikohtaisia eroja, ja jatkuvia mittauksia suoritetaan vielä tänäkinpäivänä. Korkeimmat cesium pitoisuudet löytyy petokaloista, hauki, kuha, isot ahvenet ja made. 80-luvulla mittaustulokset olivat vielä pahimmillaan jopa 10 000 bq/kg. Nykyisin itä- ja pohjois-Suomessa saadut tekstitulokset jäävät jo pääosin alle 100 bq/kg. Muualla maassa tulokset ovat 100-1000 bq/kg.
Maallikolle tällaiset tulokset eivät kerro juuri mitään. Millaisia nämä määrät oikeasti ovat, ja tulisiko meidän oikeasti välttää suomalaista järvikalaa?
Tarkastellaampa tätä asiaa hieman enemmän ja eri kantilta. Lähdetään liikkeelle, siitä tosiasiasta, että suomalaiset syövät itsekalastettua järvikalaa vuosi vuodelta vähemmän. Kalan kokonaiskulutus kuitenkin taas vastaavasti kasvaa. Kasvu johtuu tuontilohesta, ja sen hinnasta. Olet varmaan itsekin toisinaan pysähtynyt kalatiskille ja huomannut, että siinä missä tuontilohesta pyydetään 8,90€ kilo, niin vaikkapa kotipuoleisesta kuhasta pyydetään 28,90€/kilolta. Tämä antaa hieman perspektiiviä sille tosiseikalle millaiset tehotuotetun kalan volyymit on sen kasvattajamaassaan ja miten se eroaa siitä, kun harvalukuiset kotimaiset sisävesikalastajamme laskevat verkot vesille toivoen isoa kalasaalista.
Ymmärrät varmaan tässä vaiheessa, että hintakin muodostuu aika erilaisista lähtökohdista. On täysin loogista, että hinta ohjaa kulutustottumuksiamme, mutta onko se mennyt jo niin pitkälle, että alamme näkemään osan kotimaisista kaloistamme vähemmän houkuttelevampina, kuin ennen? Kuinka monessa joulupöydässä nykyisin on tarjolla jouluhaukea? Kuinka monesta pöydästä puuttuvat vaalealihaiset kotimaan kalamme kokonaan ja miten se vaikuttaa kasvaviin lapsiimme?
Jo nyt suuri osa alle kouluikäisistä lapsista ei ole koskaan syönyt ahventa tai haukea. Nämä edeltävät tosiasiat huomioiden, voi pohtia millainen säteilyn määrä järvikaloistamme meihin kohdistuu. Suoranaista oikeaa vastausta ei varmasti olekaan, sillä säteilyn määrään vaikuttaa olennaisesti mistä kalat ovat peräisin.
Totta puhuen nykyisin meihin kohdistuvasta säteilyn määrästä vain noin yksi prosentti tulee ruuasta ja juomasta. 50% suomalaisiin kohdistuvasta säteilystä johtuu sisäilman radonista, 30% luonnon taustasäteilystä ja 15% terveydenhuollon säteilyn käytöstä. Jäljelle jäävästä viidestä prosentista Tsernobylin jäänteet on enää murto-osan luokkaa.
Nyt ollaan jo aika hyvin tietoisia siitä paljonko säteilyä saadaan siitä, jos lasten kanssa mökkirannasta ongitut ahvenet käytetäänkin ruuaksi. Tähän tietysti vaikuttaa myös se, minkä verran syömme luonnon antimia. Sienissä, marjoissa ja riistassa on myös Tsernobylin onnettomuudesta johtuvaa säteilyä, joka sateen mukana päätyi maaperiimme ja vesistöihin. Lukemattomat ravintosuositukset kehottavat meitä syömään kalaa, useimmin sen hyvien rasvojen vuoksi. Järvikalojen kohdalla liha on useimmin kuitenkin vähärasvaista, mutta pitää sisällään laadukasta proteiinia, eikä niidenkään rasva ole kovaa rasvaa. Sienissäkin on meille monia tärkeitä vitamiineja ja kuituja. Esimerkiksi sata grammaa tuoreita suppilovahveroita sisältää D-vitamiinia 14-29 mikrogrammaa, kun päivittäinen saantisuositus on 10 mikrogrammaa. Mustikoissa sen sijaan on paljon A, B, ja C-vitamiineja, mangaania, magnesiumia, kalsiumia, kuituja ja flavonoideja.
Ylipäätänsä luonnossa elää ja kasvaa ravintoarvoiltaan loistavaa ravintoa, jonka syömisen hyödyt ovat moninkerroin suuremmat, kuin sen käyttämättä jättäminen. Jos olit aikeissa viedä lapsesi kalalle, ohjeistaa kalankäsittelyssä ja lopuksi kruunata päivänne loihtimalla saaliskaloista maukas ateria, tee se! Meidän hyvinvointiamme lisää huomattavasti säteilystä murehtimista enemmän se, että vietämme aikaa luonnossa läheistemme kanssa ja nautimme yhdessä olosta.
KÄYTETYT LÄHTEET
Säteilyturvakeskus
https://www.stuk.fi/aiheet/mita-sateily-on/ihmisen-radioaktiivisuus/suomalaisen-keskimaarainen- sateilyannos
Yle
https://yle.fi/uutiset/3-5334964
Blogini etusivulle pääset tästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti